Yhteistoimintalain (334/2007) tarkoituksena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tukea työntekijöiden työllistymistä yrityksen toimintamuutosten yhteydessä.
Yhteistoimintalain 8 luku sääntelee yhteistoimintamenettelyä työvoiman käyttöä vähennettäessä. Kyseisen luvun säännöksiä sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Tässä artikkelissa käsitellään yhteistoimintamenettelyä sekä siihen liittyviä määräaikoja tilanteessa, jossa työnantaja harkitsee työntekijöiden irtisanomista edellä mainituilla perusteilla.
Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen
Ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi. Neuvotteluesitys on annettava viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista.
Jos neuvottelun kohteena on vähintään kymmenen työntekijän irtisanominen, neuvotteluesitykseen on liitettävä kirjallisena tiedot:
- aiottujen toimenpiteiden perusteista;
- alustava arvio irtisanomisten määrästä;
- selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä
- arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset pannaan toimeen.
Jos neuvottelujen kohteena on alle kymmenen työntekijän irtisanominen, työnantaja voi antaa edellisessä kappaleessa tarkoitetut tiedot suullisesti. Työntekijän tai asianomaisen henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on annettava tiedot kirjallisena myös tässäkin tapauksessa.
Työnantajan on toimitettava neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot kirjallisesti työvoimatoimistolle. Tiedot on toimitettava viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa, jollei niitä ole toimitettu työvoimatoimistolle aikaisemmin muussa yhteydessä.
Tehtyään neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava henkilöstöryhmien edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Toimintasuunnitelmasta tulee käydä ilmi:
- yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu;
- neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat; ja
- suunnitellut, irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi.
Työnantajan harkitessa alle kymmenen työntekijän irtisanomista työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla.
Yhteistoimintaneuvottelujen käyminen
Työnantajan harkitsemat irtisanomiset on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Neuvotteluvelvoitteen sisältö määräytyy samalla tavalla sekä alle kymmenen että vähintään kymmenen hengen irtisanomistapauksissa. Neuvottelujen sisältöön kuuluvat:
- toimenpiteiden perusteet ja vaikutukset;
- edellä selostetut toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet;
- vaihtoehdot työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi; sekä
- vaihtoehdot vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi.
Neuvotteluja on käytävä vähintään kuuden viikon ajan niiden alkamisesta silloin, kun työnantajan harkitsemat irtisanomiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään ja yrityksen palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.
Neuvotteluajanjaksovelvoitteen pituus on puolestaan 14 päivää tilanteessa, jossa työnantajan harkitsemat irtisanomiset kohdistuvat vähintään kymmeneen työntekijään ja yrityksen palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 mutta alle 30 työntekijää.
Työnantajan tulee täyttää neuvotteluvelvoitteensa 14 päivässä myös silloin, kun työnantajan harkitsemat irtisanomiset kohdistuvat alle kymmeneen työntekijään.
On huomattava, että neuvotteluajanjakson pituudesta on mahdollista sopia toisin kaikissa edellä mainituissa tapauksissa. Neuvotteluaika on kuitenkin aina 14 päivää neuvottelujen alkamisesta silloin, kun yritys on yrityssaneerauksen kohteena.
Mikäli työnantaja tahallisuudesta tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta edellä selostettua yhteistoimintamenettelyä, voidaan hänet määrätä maksamaan irtisanotulle työntekijälle yhteistoimintalain mukaista hyvitystä. Hyvityksen suuruus on 1.7.2019 lähtien enintään 35 590 euroa ja sen enimmäismäärää tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella.
Oikeuskäytännössä yhteistoimintalain mukaista hyvitystä on tuomittu maksettavaksi esimerkiksi tilanteessa, jossa yhteistoimintaneuvottelut käytiin vasta sen jälkeen, kun irtisanomisia koskeva tosiasiallinen ratkaisu oli tehty (KKO 2010:20). Toisin sanoen lopullinen päätös irtisanomisista on mahdollista tehdä vasta yhteistoimintaneuvottelujen käymisen jälkeen. Työnantajan on neuvottelujen käymisen jälkeen kohtuullisen ajan kuluessa esitettävä selvitys näiden neuvotteluiden perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi ainakin irtisanottavien määrät henkilöstöryhmittäin sekä minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen päätöksensä työvoiman irtisanomisesta.